Marja-valkosuklaapasteijat

Kummityttö oli kylässä ja mitäpä sitä kaksi ruoka-entusiatistia tekisi yhdessä kuin kokkailisi. Paitsi että tällä kertaa ei, vaan M. siirsi minut syrjään naistenlehden pariin ja valmisti illallisen omin voimin. Porkkana-pekonipasta oli niin hyvää ja joku kerta jaan senkin ohjeen, mutta nyt olisi tarjolla marja-valkosuklaapasteijoita, joita nautimme jälkiruoaksi. Ja tämän se tyttö keksi omasta päästään!

Nuo ovat muuten sitten parhaita tuoreeltaan, ei kannata leipoa varastoon vaikka se olisi ekologisempaa. Kyllä maku ratkaisee!

Marja-valkosuklaapasteijat
Lehti-tai voitaikinlevyjä syöjien mukaan.
Jäisiä pakastemarjoja maun mukaan.
Valkosuklaata paloina.
Muna voiteluun

Uuni 225C

• Leikkaa sulaneet levyt puoliksi ja taputtele käsin hieman ohuemmiksi. 
• Laita neliön keskelle hieman marjoja sekä pari palaa suklaata. 
• Voitele reunat munalla.
• Taita neliö kolmioksi ja painele reunat tiukasti kiinni.
• Voitele pasteijat munalla, tulee kauniimpi väri.
• Paista noin 10 min - aika riippuu hieman uunista. 

Nauti hieman jäähtyneinä ettei suu pala.

B-Smokery - Helsingin Ravintolapäivä

Mitäpä sitä ei nainen tekisi hyvän ruoan eteen? Niinpä aamupäivällä uhmasin liukkaita kelejä ja pakkasia päästäkseni Töölönrantaan nauttimaan B-Smokeryn pulled pork -sandwichia. Ystävät, ateria oli vaivan arvoinen.

Tuntitolkulla kypsytetty ja erinomaisesti maustettu sianliha oli haarukoitu hituleiksi, joilla kunnon sämpylä oli täytetty ja päälle lorautettu maistuvaa sinappikastiketta. Kiitos pojat, ettette käyttäneet perushöttöhampurilaissämpylää.

Kiitos B-Smokery mahtavasta makunautinnosta! Jäämme odottamaan koska näitä herkkuja saa säännöllisesti.

Ja tässä vielä ne grillit. Yhdennäköisyys R2D2:n kanssa on hämäävä. Serkkuja kenties?

Ankankoipipata

Tammi-helmikuun pakkaskelit ovat kuin luotuna pataruoille. Pitkään hautuneet tuoksuvat ateriat valmistuvat sen suuremmin vahtimatta uunissa samalla kun kokki kirmaa nietoksissa pakkasen puremin poskin - tai makaa sohvalla ja katselee sisustusohjelmien uusintoja. Kukin tyylillään. 


Avainjuttujahan ovat pitkä haudutusaika ja uunin mieto lämpö, eikä niistä kannata lipsua. Leppoisassa löylyssä lihan sideaineet sulavat liemeen ja siitä tulee haarukoitavan pehmeää. Maut saavat muhkeutta jota pikawokkailusta puuttuu.

Kaiken lisäksi pata valmistuu pienellä työmäärällä. Normityörupeama on tämä: pilko ainekset, lado pataan, ruskista lihat ja kaada päälle liemi & mausteet.

Ankkapata
2:lle

2 ankankoipea
1 fenkoli
4 perunaa
2 porkkanaa
4 valkosipulia (kiinalaisia yksikyntisiä)
4-6 shalottisipulia
2 dl valkoviiniä
5 dl kanalientä
10 kokonaista mustapippuria
2 laakerinlehteä
Reilusti kuivattua timjamia tai nippu tuoretta
suolaa

Uuni 150C

• Ruskista koivet, jätä lautaselle lepäämään.
• Kuori ja paloittele vihannekset, lado pataan.
• Kaada päälle liemi ja viini, heitä joukkoon mausteet. Jos käytät tuoretta timjamia, voit sitoa sen nipuksi joka on helppo ottaa pois tarjoiluvaiheessa.
• Asettele kaiken päälle ankankoivet
• Laita kansi padalle, pata uuniin kahdeksi tunniksi. Lähde kirmaamaan hangille. Pipo päähän!
• Lopuksi ota kansi pois, 30 min

Tarjoile leivän ja juuston kanssa.

Kahvittelua ja tosca-kakkua

Sain Pauligin Paulalta paketin jossa tuli maistettavaksi erilaisia kahvilaatuja sekä opas erilaisista makupareista.

Toscakakku oli mainittu yhtenä makuparina kumppaninaan Paulig Mexico. Tajusin, etten ole leiponut kyseistä kakkua sitten teinivuosieni, joten jo oli korkea aika! Tuohan olikin nopeatekoinen, joten vielä perjantai-illan päätteeksi nautimme herkut ja maistelimme kahvia. Ja totta tosiaan: Mexico-kahvin maku "pehmeytyy" toscakakun kanssa. Kun ensin maistoin kahvia sellaisenaan, oli maku selvästi kovempi, voimakkaampi.

Toscakakku

Pohja:
2 munaa
1,5 dl sokeria
2 dl (täysjyvä)vehnäjauhoja
1,5 tl leivinjauhetta
0,5 dl maitoa
100 g voita sulatettuna

Kuorrutus:
100 g voita
100 g mantelilastuja
1 dl fariinisokeria
0,5 dl maitoa
1 rkl vehnäjauhoja

Uuni 175C

Vuoraa vuoka leivinpaperilla.
Vaahdota kananmunat ja sokeri kulhossa.
Lisää kuivat aineet sekä maito ja sulatettu rasva.
Paista uunissa lähes kypsäksi. Minulla tähän kului noin 30 min.
Laita kuorrutusaineet kattilaan ja keittele kunnes seos sakenee.Kannattaa sekoitella ahkerasti, ettei pala.
Ota kakku uunista ja levitä kuorrutus pohjan päälle.
Lykkää takaisin uuniin ja paista vielä noin 15 min (sanoo ohje, minulla tässä kului 20 min).

Jouluiloa lumipallokakulla

Lämmintä ja rauhallista joulua!

Yllä oleva kuva on järjettömän huono, otettu kännykällä, veljen toimiessa taskulampun kanssa valomiehenä. Kuvassa oleva lumipallokakku sai inspiraationsa  vuoden viimeisessä Ruoka Gloriassa olleesta ohjeesta. Tein omastani enemmän lasten suuhun sopivan:

1. Täyte: mascarponea, kermavaahtoa, vaniljasokeria aidolla vaniljalla maustettuna, tomusokeria
2. Täyte: maustamatonta tuorejuustoa, kermavaahtoa, 70% suklaata

Tukevoitin molemmat täytteet liivatteella, koska halusin että kakku muistuttaa mozartin kuulaa eli että kerrokset erottuvat selvästi.

Kaikki tykkäsivät että jättilumipalloni oli sopiva vastamaku juuri nautitulle kinkku-laatikko -perinneaterialle.

Omenatorttuilua

Jos ne nyt muuten oli jollkein epäselvää, niin jokainen viimeisen viikon-parin aikana ilmestynyt ruoka-ja naistenlehti on sen meille kertonut: nyt on aika käyttää kesän satoa, leipoa ometorttua ja hillota hikipäisenä. Otin neuvosta vaarin ja tein viikonlopun kunniaksi nopeatekoisen omekakun. Lisäksi olen syönyt silmät viirussa kaalia, papuja (kiitos Eeva ideasta!), sieniä, mustikoita, kesäkurpitsaa... you name it!

Jos sinulla on hyvä ja nopeatekoinen idea kaalin tai kesäkurpitsan kokkaamiseen, niin sen otan nöyrästi ja kiitollisena vastaan. (Paitsi en jos se koskee kaalipataa, lammaskaalia tai täytettyjä kesäkurpitsoita. Kiitos kuitenkin ajatuksesta.)

Takaisin omeniin. Joka syksy teen muutaman omenaherkun, "koska on sen aika". Mutta myönnettäköön nyt heti alkuunsa, etten ikinä käytä kotimaista omenaa, vaan valitsen aina tuontikamaa koska ne ovat a) edullisempia ja b) paremman näköisiä. Voisin siis yhtä hyvin leipoa omenajuttuja vaikka kevään kirkkaina päivinä, koska golden deliciouseja nyt vaan saa kaupoista ympäri vuoden, mutta en tee sitä koska se ei tuntuisi samalta.

Jaarittelut sikseen, siellä jo varmasti odotellaan reseptiä. Alkuperäinen on julkaistu Me Naisissa, josta olen muokannut sitä hieman. Olkaa hyvät:

Omenakakku

3 dl täysjyvävehnäjauhoja
2 dl ruokosokeria
1 tl leivinjauhetta
1 tl kanelia
2 tl kardemummaa
2 dl maustamatonta jogurttia (sitä ämpärijogurttia)
2 munaa
1,5 dl rypsiöljyä
3 omenaa
0,5 dl fariinisokeria
mantelirouhetta

Uuni 175C
Leikkaa omenat ohuiksi viipaleiksi.
Sekoita fariinisokeri puoleen määrään viipaleista.Jätä loput omenat odottamaan.
Sekoita kuivat aineet yhdessä kulhossa ja märät aineet toisessa.
Yhdistä aineet lusikalla sekoittaen, älä vatkaa taikinaa kunnes se on sekoittunut, ei enenpää.
Kaada puolet taikinsta vuokaan.
Lisää fariinisokeroidut omenaviipaleet.
Kaada loppu taikina omenoiden päälle, se riittää  kyllä peittämään omenat.
Asettele loput omenat kauniisti pinnalle (tai no, tämä on makuasia, kukin tyylillään).
Ripottele pinnalle reilusti mantelirouhetta.
Paista 40-50 minuuttia.

Sienisatoa kerrakseen

Lauantaina vei matka sienimetsään. Hirvikärpäsiltä suojautuakseni olin pukeutunut verkko-"huppariin", joka peitti myös kasvot (kiitos Pirjo!). Onneksi vastaan ei tullut muita kulkijoita, sillä tumma kasvoton hahmo hämärässä metsässä ei todellakaan ole se mitä kukaan haluaisi vastaansa, oli sienikoria tai ei.

Reissu oli täysin vaivansa arvoinen ja löysin mahtisaaliin mustia torvisieniä, kantarelleja, haperoita ja mikä parasta, neljä täy-del-lis-tä herkkutattia. Menkää ihmiset metsään! Kori mukaan!