sunnuntai 25. marraskuuta 2012

Lihamakaronilaatikko ja muita turvajuttuja


Nyt juu on se aika vuodesta kun luvalla saa makoilla sohvalla vällyjen alla kynttilän valossa kesästä haaveillen. Kaikenlainen pehmeä, lempeä, särmätön ja möyheä kutsuu;, niin ruoassa, vaatteissa, kuin musiikissakin. Syksyisiin perjantai-iltoihin onkin siis upeasti sopinut Vain Elämää -sarja, jota olen seurannut muun Suomen kanssa silmäkulmat kosteina, tuttujen biisien uusia versioita fiilistellen.

Sarjaa voisi verrata lihamakaronilaatikkoon: tuttua ja turvallista, josta pienin muutoksin saa halutessaan vähän uutta ja erilaista, mutta alkuperäisideaa kadottamatta. Kaikki me osaamme hoilata mukana Katri Helenan Syysunelmaa, räppiversiossakin voi liittyä kertosäkeeseen. Samoin lihamakaronilaatikko maistuu niin alkuperäisenä kuin juustolla, chiliketsupilla, savuporolla kuin pippurituorejuustollakin ryyditettynä. Klassikko mukautuu ja toimii aina.

Ja ai niin, tiedoksi kaikille teille jotka puhutte makaronilaatikosta: se on vanha hämäläinen perinneherkku jossa ei ole lihaa. Sitä syödään mm. karjalanpaistin kanssa. Ihan eri ruokalaji siis.

Lihamakaronilaatikko

1 pss makaronia
400 g jauhelihaa
1 sipuli
2 munaa
5 dl kerma-maitoa
Mustapippuria

Uuni 200C.
Keitä makaronit lähes kypsiksi, valuta.
Silppua sipuli.
Ruskista jauheliha ja sipuli yhdessä.
Voitele uunivuoka öljyllä.
Sekoita munat ja kerma-maito keskenään, mausta pippurilla.
Kasaa makaroni ja jauhelihat kerroksiksi vuokaan, kaada päälle muna-kermamaito.
Paista noin 45 min.

Nauti Heinzin ketsupin kanssa (ainoa oikea ketsuppi - eikä tämä ole mainos vaan totuus).






maanantai 5. marraskuuta 2012

Sienestyksestä


Mikä suppilovahverosyksy!!!

Viime viikkoina olen kyykkinyt selän notkeaksi ja pakarat pyöreiksi metsästäessäni syksyn viimeisiä suppilovahveroita. Sateettomina iltapäivinä olen kiirehtinyt töistä ajoissa kotiin, jotta ehdin metsään päivän viimeisten valoisien tuntien ajaksi. Kiertoilmavekotin on pyörittänyt kuivaavaa ilmaa uunissa käpristyville ruskealakeille ja metsäinen tuoksu on leijunut rappukäytävään (anteeksi naapurit!).

Nyt olen valmis. Sienilaarit ovat ovat täynnä. Antaa talven tulla!