sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Superpannaria ja luumuhilloa


Ensimmäinen superfood-kokeiluni ei päättynyt mitenkään eksoottiseen lopputulokseen, tein pannaria. Olkoot sitten superpannaria. Olen joskus kokeillut pannarin tekoa kookosmaidosta, mutta  tulos ei juuri eronnut tavallisesta. Kookojauhoilla ja -sokerilla sen sijaan makua tuli mukaan ihan toisella tavalla ja mausteet kardemumma sekä vanilja lykkäsivät paistoksen vierasvara-kategoriaan.

Superpannari kookosjauhoista
Neljälle

2 munaa
5 dl maitoa
0,5 dl sokeria
0,5 dl kookossokeria
1 tl suolaa
2 tl kardemummaa
2 dl vehnäjauhoja
2 dl kookosjauhoja
1 dl sulaa voita

Uuni 200C

Vatkaa munat rikki, lisää muut aineet, lopuksi sula voi.
Kaada vuokaan, paista noin 40 min.

Luumuhillo sopii kookos-kardemummapannarin kaveriksi kuin suppilovahvero rahkasammaleeseen.


lauantai 21. syyskuuta 2013

Mitähän sitä tekisi, superfoodista

Osallistuin ruokaohjekilpailuun jossa reseptin pitää sisältää superfood-aineksia. Sitä varten posti toi joukon eksoottisia tarvikkeita. 

Nyt istun tässä kahvi kupissa höyryten (ei ihan superfoodia) ja mietin että mitä voisin tehdä pakurijauheesta, lucumajauheesta tai kuivatuista inka-marjoista.

Jännitystä on ilmassa, saanko mitään syömäkelpoista aikaiseksi.

tiistai 10. syyskuuta 2013

Artesaanijäätelöä herkkusuille


Viimeisiä kesäisiä päiviä viedään ja syksy on jo tunkenut eteiseen (siis konkreettisesti - kuivia lehtiä tulee sisään joka oven avauksella). Parasta lämpimänä päivänä on jäätelön nautiskelu auringossa ja se onnistuu vielä ainakin hetkittäin.

Kävin kaupungilla, Stadissa siis, ollessani maistamassa Konditoria Ph7:n artesaanijäätelöä. Ihana pieni kahvila sijaitsee Ateneuminkujalla ja valittavana oli muutamaa laatua. Pähkäiltyäni päädyin pistaasiin ja suklaaseen ja ensin mainittu voitti kirkkaasti. Suklaajäde olisi saanut olla vieläkin suklaisempaa. En tiedä miksi, mutta Suomesta tuntuu olevan järkyttävän vaikea löytää hyvää tummasta suklaasta tehtyä jäätelöä, jossa olisi liiallisen makeuden sijasta suklaan ihanan täyteläinen maku.

Mutta en valita, sillä sitä täydellistä suklaajäätelöä etsiessäni en suinkaan ole joutunut kärsimään...

sunnuntai 8. syyskuuta 2013

Savulohifiilistelyä ja säälisieniä

Mitä tulee ruoanlaittoon ja itsensä toistamiseen bloggailussa, loppukesä on juuri oiva aika moiseen. 

Miksi? Koska luonnosta saa ruoka-aineksia yltäkylläisesti ja tietyistä herkuista ei saa tarpeekseen. Savukala. Sienimuhennos. Pesto.  Tomaattisalaatti. Omenajälkiruoat. Luumutorttu. Ei tarvinne jatkaa?

Eilinen sieniretki ystävien ja lasten kanssa oli laatuaikaa parhaimmillaan, vaikkei kovin tuloksellinen sienten määrällä mitattuna.

Löysin vain yhden kantarellin josta syystä onnekkaanpi ystävä antoi minulle omansa.  Näistä säälisienistä tuli savulohelle oiva kastike. Kerman, sipulin ja sienten liitto on taivaassa siunattu.

sunnuntai 1. syyskuuta 2013

Perjantain luomu-ilta: sulatejuustoista sienipiirasta ja chardonnayta


Päätin osallistua kilpailuun, jossa loihtisin ihanan kasvisruoan uudelle luomuvalkkarille. Lähettipoika toi kivasti viikonloppua vasten hanapakkauksen Jacob's Creekin luomu-chardonnayta, jonka piti minua inspiroiman. Olen aika tottumaton valkoviinin suhteen. Talvisin lasin täyttää roteva punaviini, kesäisin kepeät kuohuvaiset eli sihijuomat kuten Roope Ankka sanoisi.

Kutsuin ystävät maistelemaan uutta tuttavuutta. Ihan tyhjiin vatsoihin en uskaltanut kolmea litraa tarjota, ja muutenkin nyt oli hyvä hetki testata ruokalajia, jolla osallistuisin kilpailuun: sulatejuustolla varustettu sienipiirakka. Carnivoorit voivat lisätä joukkoon vaikkapa pekonia tai palvikinkkua täytettä tuhdiuttamaan.

Illan teemaan sopi, että sienet olivat taatusti luomua eli Sipoonkorven metsistä poimittuja. En säästellyt täyteaineiden kanssa ja tuhdilla piiraalla pärjäsimme loistavasti viinilaatikolle.

Sienipiirakka sulatejuustolla

Valmis piirakkapohja
Kaksi kourallista suppilovahveroita
1-2 dl sipulia silputtuna
2 valkosipulin kynttä silputtuna
2 dl kermaa
2 munaa
1/3 pkt (mustaa) Koskenlaskijaa kuutioituna
1 dl emmental-juustoraastetta
Silolehtipersiljaa silputtuna (myös timjami käy hyvin)
Maitoa
Suolaa
Mustapippuria

Uuni 180 C
  • Levitä sulanut taikina vuokaan, myös reunoille.
  • Ruskista sienet pannulla yhdessä sipulin & valkosipulin kanssa. 
  • Anna ainesten hautua niin että sienistä haihtuu nesteet ja sipulit olivat mukavan pehmeitä, mutteivat ruskistuneita. 
  • Lopuksi hieraise päälle mustapippuria ja suolaa maun mukaan.
Jätä seos pannuun jäähtymään siksi aikaa kun sekoitat täytenesteet ja juustot:
  • Sekoita munat ja kerma.
  • Lisää sulatejuusto ja juustoraaste
  • Mausta suolalla ja pippurilla
  • Lisää joukkoon jäähtynyt sieniseos. Jos se on vielä kovin kuumaa, lisää pieni annos kerrallaan jottei neste/munaseos ala kypsyä
  • Lisää persiljasilppu (tai muut yrtit)
  • Jos seos on liian paksua ("kuivaa"), ohenna sitä maidolla (tai kermalla) pieni määrä kerrallaan
  • Kaada täyte vuokaan. Tasoittele niin että ainekset peittyvät suurinpiirtein nesteeseen. 
  • Paista noin 40 min
Anna piirakan jäähtyä hetki, jotta maut ja ainekset tasaantuvat. 

Tarjoile sellaisenaan tai esim. valkosipulilla ja yrteillä maustetun raejuuston kanssa, kuten piti tekemäni, mutta unohdin sen jääkaappiin. Hyvin maistui kyllä piirakka ilmankin. Siinä varmasti auttoi myös viini, joka oli iloinen yllätys: pehmeä, ei liian hapokas ja lempeän keveä maku piti hienosti puolensa piirakan kanssa.

Ja hei! Kilpapiirakka, se vasta hyvää olikin!