Terveiset töistä!Lounaana hernekeittoa jossa joulukinkun loppulihat. Kyllä maistui!
Ja hei, aurinko paistoi koko päivän. Ihan kevätfiiliksissä!
Terveiset töistä!
On iltoja jolloin ei ole halua kokata mitään mutta tekee kuitenkin mieli muuta kuin voileipää syödäkseen. Sellaisina iltoina on lähikaupan pakasteallas runsaudensarvi ja herkkuarkku, varsinkin jos käyttää hieman mielikuvitusta. Pakastepizza sellaisenaan ei ole mikään mainittava ruokakokemus, mutta pienellä tuunailulla siitä saa aikaan herkun joka pistää vakavasti kysymään, että miksi kukaan veivaisi omaa taikinaansa. 
Oli jo korkea aika oppia, miten carbonaraa oikeasti valmistetaan, joten ilmoittauduin Eiringin ruokakurssille. Neljänä sunnuntaina kokoontuvaa kurssia vetää italialaisen ruoan intohimoinen lähettiläs, Davide Papale. Kurssi järjestetään hauskasti myymälässä, joka on kenen tahansa ruoka-harrastajan aarreaitta. Pienessä kaupassa tunnelma on tiivis eikä ollenkaan "kurssimainen", lähinna on sellainen fiilis että on kylässä tutuntutulla. Väkeä on ollut paikalla runsaasti. Opetuskielenä on englanti.
Ilta alkaa pienellä suolaisella ja kohta jo istumme hiiren hiljaa seuraamassa Daviden käytännönläheistä esitystä. Illan aikana tehdään neljä ruokalajia; ensimmäisellä kerralla teemana oli (kuiva)pastakastikkeet, toisella tuorepasta, ensi kerralla vihannekset ja viimeisellä jälkiruoat.
Viime kerralla teemana oli siis tuorepasta ja opimme eri tyyppisten pastojen valmistuksen saloja. Taikinan vääntämistä sai kokeilla itsekin, mutta jätin väliin flunssani takia. Lopuksi herrat Davide ja Assistente Domenico valmistivat pastat ja saimme maistella niitä, jokaista oman kastikkeensa kanssa.
Entä miten se carbonara sitten oikeasti valmistetaan?Sen voin kertoa, että kermaa siihen ei tule lainkaan. Muut vinkit kannattaa mennä kuuntelemaan kurssille!
Kuvia illan aikana nautituista tuorepastoista löytyy virallisesta blogistani http://www.nrj.fi/blogi/chilisitruuna