Tabascobileet

Tabascoharvest-partyssa torstaina sain maistella Richard McCormickin herkkuja, joka annoksessa Tabasco oli jotenkin mukana. Kala- ja lihatacoja, ostereita ja - mums & ah! - browneita joita olisi voinut syödä useammankin jos olisi kehdannut.

The Cock-ravintolassa pidetyssä tilaisuudessa oli mahdollisuus myös maistaa chilimäskiä, josta Tabascoa valmistetaan. Kyllähän sitä lipaisi maistelutikusta, mutta isompi määrä varmaan polttaisi kidukset.

Tarjotut  kalatacot oli niin maukkaita, että jäi vähän harmittamaan kun reseptiä ei ollut tarjolla.

Tuossa alla imeskelen sitä alkuruokaosteria. Syön niitä kyllä kun tarjotaan, mutta mieluiten nautin osterini keitossa, tai siis amerikkalaistyylisessä chowderissa. Sitä paitsi aina tulee mieleen että huutaako se nilviäinen alas valuessaan että "eiiiii...."

Kanaa Ayam Percik

                       

Ostin malesialaisen keittokirjan, Amazing Malaysian by Norman Musa. Ensimmäinen kokeilu päättyi erittäin hyvissä merkeissä, vatsa liian täynnä ja chilin hehku kitalaessa.

Ayam percik tarkoittaa kanaa sitruunaruohon ja kurkuman kanssa kookosmaidossa. Kastike tuoksuu upealle - ja niin varmaan rappukäytäväkin. Aineksia ei ollut liikaa ja esimerkiksi chilitahnan voi halutessaan tehdä itse tai käyttää valmista.

800 g kanan rintaa (käytin minuuttipihvejä)

2 sitruunaruohotankoa soseutettuna tai sitruunaruohotahnaa

1rl kurkumaa

Suolaa

Marinoi fileitä tunti tai pari.

Sillä välin voit valmistella kastikkeen pohjan:

Soseuta keskenään paksuksi massaksi:

4 shalottisipulia

4 valkosipulinkynttä

5 cm pala tuoretta inkivääriä

2 sitruunaruohon tankoa (alaosa, loput voi laittaa kastikkeeseen antamaan makua)

Hieman vettä notkistamaan

Kun marinointiaika on täynnä, aloitat kastikkeen teon.

Ruskista leikkeet öljyssä, siirrä lautaselle odottamaan

Kaada soseutettu seos pannulle pieneen öljyttilkkaan ja paistele kunnes tuoksu valtaa keittiön. 

Lisää joukkoon chilitahnaa (käytin ihan purkista). Aloita varovasti ja lisää myöhemmin jos tarvitsee. Minä käytin 6tl kaiken kaikkiaan, reseptissä ohjeistetaan 4 ruokalusikallista (!!!). 

Lisää 1tl kurkumaa

Lisää 1 rkl  tamarind-tahnaa (saa hyvin varustetuista K-marketeista ainakin), tai korvaa se limemehulla.

Paistele hetki.

Lisää joukkoon 200ml purkki kookosmaitoa.

Maistele.

Minä lisäsin vielä 1rkl fariinisokeria, suolaa, mustapippuria ja lisää maisteltuani tavallista sokeria makua pehmentämään.

Kun maku on kohdillaan, laita kanat kastikkeeseen ja anna hautua leppoisalla lämmöllä kannen alla sen aikaa kun riisi kiehuu.

Chiliraparperisoosi

Raparperi on herkkua vaikka missä muodossa: piirakassa, keittona, mehuna, hillona. Olen kirjoittanutkin tästä vuosien aikana täällä täällä ja täällä.

Alkukesästä teen tietenkin piirakkaa. Talvea varten pakastan rapsuja palasina pienehköinä annoksina ja keitän niistä sooseja, joilla maustan aamujugurtin tai paahtoleivän. 

Mausteeksi käyvät vanilja, kardemumma, pippuri tai vaikka chili, jota viimeksi kokeilin. Oli varsin hyvää leipäjuuston päällä. Käytin tuoretta chiliä pieneksi pilkottuna ja keitin sen raparperin mukana, noin kymmenen minuuttia. 

Luumu-omenapaistos murujen alla

Omenia ja luumuja yhdessä? Miksikäs ei.

Vuokaan omena palasina, luumut ilman kiviä. Puolisen desiä fariinisokeria päälle. Pinnalle reilulla kädellä muruseosta ja uuniin pariksi kymmeneksi minuutiksi (200C).

Murupinta:

• 100 g suolaista voita
• 2 ½dl sokeria
• 2 dl vehnäjauhoja

Nypi sokeri ja jauhot kylmään voihin. Annosta kannattaa tehdä tuplasti ja pakastaa. Sitä voi käyttää jäisenä suoraan pakastimesta. 

Tekemäni paistos oli jäden kanssa lämpimänä ihan parasta, jäähtyneenä  se voisi maistua vaniljarahkan tai vaikka kermavaahdon kanssa. Mutta ei tällä kertaa, sillä kaikki meni heti!  

Turkkilainen paprikatahna Saksasta

Asuin monta vuotta Saksassa Dusseldorfissa ja makumuistoja jäi yllin kyllin.  Yksi niistä nousi pintaan kesäisellä Munchenin matkallani: turkkilainen paprikatahna.

Saksan aikoinani kävin lauantaisin torilla ja ostin tahnaa turkkilaiselta kauppiaalta, jolla oli kioskikärryssään tarjolla kymmentä erilaista vaihtoehtoa. Tahna oli herkullista sellaisenaan tuoreen leivän kanssa, mutta toimi varsin hyvin myös vaikkapa lihan kanssa.

Heinäkuussa seisoin siis Viktualenmarktilla Munchenissä ja ihmettelin itsekseni, että miten en ole näiden vuosien aika tullut ajatelleeksi, että tahnan reseptin saisi netistä; sillä valitettavasti meillä ei täällä Suomessa oli vastaavia kauppiaita.

Sieltähän se löytyi, googlen syövereistä!  Tätä kannattaa kokeilla, joten olkaa hyvät:

Ainekset:

1 Feta (200g) 
 200 g Maustamatonta tuorejuustoa

2 valkosipulinkynttä

2 rkl Tuoretta sileälehtistä persiljaa

Tuoretta Rosmariinia noin puolikas oksa
1 - 2 rkl rypsiöljyä

Reilu puolikas punainen paprika

Suolaa & pippuria

Kylmää vettä ohentamaan soosia

Hienonna ainekset esim sauvasekoittimella. 

Ohenna vedellä tarpeen mukaan. 

Lopputuloksen pitäisi olla kuitenkin paksuhkoa ja leivälle levitettävää.

Anna vetäytyä jääkaapissa jonkin aikaa. 

Tarjoa leivän kanssa. Sopii kyllä myös esim grillatun lihan kaveriksi.

"Kanansiivet" kukkakaalista eli kukkakaalisiivet

Formulaviikonloppu. Halusin hemmotella miestä ja testata trendiherkkua. HH ei tykkää kanansiivistä, mutta ajattelin että tästä hänkin saattaisi pitää.

Luin näistä kukkakaalisiivistä Kiusauksessa-blogista ja sen mukaan tämä on nyt hyvinkin trendikäs ruokalaji, joten kerrankin voin ylpeänä sanoa olevani siellä (trendi)aallon harjalla!

Helppojahan nämä olivat tehdä, eikä aikaakaan tuhraantunut liiemmälti. Maku oli hyvä. Kukkakaali ei maistunut (onneksi). No, jos rehellisiä ollaan niin tässähän syödään kastiketta ja sen alla voi olla vaikka pahvia. Kun katsot kuvaa, niin näyttävätkö nuo vihanneksilta? (Eivät näytä.)

Tein kaveriksi blogissa kerrotun kermaviili-sinihomejuusto-dipin. HH piti kovasti, itse olisin kaivannut jotain ydympää, vaikka valkosipulilla maustettua.

Formuloiden aika-ajot sujuivat hyvin, Rosberg tuli paalulle. Kimi voittaa huomenna.

Kukkakaalisiipien ohje löytyy täältä.

Grillitortilla

Nälkä ja tyhjähköt kaapit yhdistettynä haluttomuuteen lähteä kauppaan saa kokeilemaan  vaikka mitä. 

Kuten esimerkiksi grillaamaan tortillalettuja,  joiden päälle on ripoteltu cheddar-juustoa (niitä yksittäispakattuja viipaleita) ja suolaa & pippuria. 

Tulos oli rapea ja mitään sanomaton,  mutta kyllä sitä nälkäänsä söi.  Ehkä joku toinen juusto olisi toiminut paremmin,  mutta kun ne tyhjät kaapit. 

Grillattu pizza, jota tein joku aika sitten onnistui kivasti,  ilman mitään muttia.  Katso ohje täältä