Sateinen sunnuntai on oiva päivä grillata. Jo lauantaina omaan marinadiin laitettu porsaanfile oli imenyt itseensä joukon herkullisia makuja ja mausteita. Marinadini muuten on erittäin herkullinen ja resepti siten salainen; kuten ihmissuhteissa, myös blogikirjoittelussa on joitain asioita pidetäävä itsellään.
Entä mitä lisäksi? Elonkorjuukautta kunnioittaen kuorin kolme kaunista naurista ja viipaloin ne ohuelti. Haudutin ne uunissa 200C:ssa noin 25 min kavereinaan fariinisokeria, öljyä, maldon-suolaa ja mustapippuria. Liitto oli harmoninen muttei vailla särmää.
Kun possu oli kärissyt grillissä kauniin ruskeaksi joka puolelta käärin fileen kaksinkertaiseen folioon ja annoin hautua grillin ylätasolla vielä puolituntisen, eli sen ajan kun pakaste-eines Mummon Perunapihvit valmistuivat.
Kastikkeeksi kokonaisuudelle sekoitin kermaviiliin mausteita kuten mustapippuria, cayennepippuria, pari valkosipulin kynttä ja rosmariinia.
Kokonaisuus toimi yhteen loistavasti. Jokainen osanen piti puolensa muttei ottanut ylivaltaa. Jälkiruokana oli panna cotta tuoreen papaijasalsan kanssa mutta se onkin sitten ihan toinen tarina.
PS. Mummon Perunapihveistä sen verran, että olivat iloinen yllätys. Niissä oli makua niin, että kelpaisivat todellakin myös ateriaksi ihan itsenään, salaatin kanssa, kuten pussinkyljessä neuvottiin. Pussista riittäisi kahdelle pääateriaksi, lisukkeeksi useammalle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti