maanantai 22. elokuuta 2011

Sienisatoa kerrakseen



Lauantaina vei matka sienimetsään. Hirvikärpäsiltä suojautuakseni olin pukeutunut verkko-"huppariin", joka peitti myös kasvot (kiitos Pirjo!). Onneksi vastaan ei tullut muita kulkijoita, sillä tumma kasvoton hahmo hämärässä metsässä ei todellakaan ole se mitä kukaan haluaisi vastaansa, oli sienikoria tai ei.

Reissu oli täysin vaivansa arvoinen ja löysin mahtisaaliin mustia torvisieniä, kantarelleja, haperoita ja mikä parasta, neljä täy-del-lis-tä herkkutattia. Menkää ihmiset metsään! Kori mukaan!

sunnuntai 14. elokuuta 2011

Rapujen juhlaa


Tai en nyt tiedä onko se rapujen juhlaa, että ne keitetään hengiltä ja syödään. Mutta siihen ei kannata nyt takertua, sillä herkkuahan se on, rapu!

Kotimaiset ravut ovat olleet hinnoissaan, ainakin täällä pääkaupunkiseudulla. Onneksi pakasteesta saatavat espanjalaisetkin ovat oikein hyviä, erityisesti jo ne keittää uudelleen ihan normaalin ravunkeitto-ohjeen mukaan. Kiinalaisia emme syö, kaikkien ruoka-ym. skandaalien jälkeen on vaikea luottaa niiden puhtauteen.

Ravut tietenkin nautittiin perinteisesti ryystäen ja mahtavia voileipiä rakennellen. Niitä sitten kukin nautti tahollansa. Olin itse sen verran nälissäni eilen (vai kärsimätön?) että en malttanut olla haukkaamatta leivästä aina parin hännän perkuun jälkeen.

Snapsilaulutkin jäivät yhteen, mikä ei ollut ollenkaan huonompi juttu tällä lauluäänellä.

Rapujen keittäminen

6 annosta

60 rapua
8 l vettä
2,5 dl karkeaa merisuolaa (35 - 40 g / litra vettä)
7 sokeripalaa
2 nippua kruunutilliä
  1. Pese ravut kylmän, juoksevan veden alla pehmeällä harjalla. Tarkista, että ne ovat eläviä.
  2. Kiehauta vesi kattilassa. Lisää suola ja sokeri ja puolet tillin varsista. Poista tillin kukinnot (kruunut) , koska kiehuessaan siemenet antavat karvasta makua.
  3. Lisää ravut poreilevaan veteen yksitellen, isoimmat ensin. Veden pitää kiehua rapuja lisättäessä, joten odota että se alkaa jälleen poreilla ennen kuin laitat sinne lisää rapuja.
  4. Kun kaikki ravut on lisätty, laita päälle tillinipun loput varret, niin että ravut peittyvät. Keitä noin 10 minuuttia viimeisen ravun lisäämisestä laskien. Kypsät ravuthan ovat sitten punaisia.
  5. Poista tillit kattilasta. Pilko loppu tilli kattilaan. Jäähdytä ravut nopeasti liemessään kylmässä vesihauteessa. Anna maustua keitinliemessään kylmässä 6 - 12 tuntia.
Tarkkoja ohjeita ravun keittelyyn ja syöntiin saa mm. Raputietokeskuksen sivuilta.

tiistai 2. elokuuta 2011

Kesän muistoja eli Berliinin ravintoloista

Tervehdin teitä, blogini lukijat!

Vast'ikään päättynyt lomani oli paras vuosiin, täynnä aurinkoa, rentoa fiilistä ja kivoja hetkiä. Ruoanlaitto jäi sivurooliin, pääosassa ovat olleet skumppa ja mansikat.

Pidin lomaa myös bloggailusta ja edellinen kirjoitukseni oli lähinnä mobiiliyhteyden testailua Visbyn reissulta. Hyvinhän tuo toast skagen näytti sivulle latautuneen, joten tulevaisuudessa saatan useamminkin lähetellä kuvia suoraan murkinan ääreltä.

Visbyn lisäksi kävin myös Berliinissä. Paitsi että säät suosivat reipasta matkailijaa, niin myös ruokakokemukset olivat poikkeuksetta onnistuneita. Useimmiten valitsimme jonkin kortteliravintolatyylisen italiaisen, joita saksalaiset kaupungit ovat pullollaan. Valinnat menivät kerta toisensa nappiin ja herkuttelimme ihanilla pastoilla, kala-ja liha-annoksilla sekä jumalaisella tiramisulla.

Muutama sana näistä berliiniläisten italo-ravintoloiden pastoista. Loistavia annoksia yksinkertaisista raaka-aineista. Ilman kermaa. Voin vain ihmetellä, että miksi suomalaisissa ravintoloissa pastakastikkeeseen aina laitetaan kermaa? Kuka täälläkin hoksaisi, että peston voi tarjota pestona, tai että chili, oliiviöljy ja valkosipuli todellakin riittävät pastan maustamiseen?

Mahtavan makunautinnon koimme uus-aasialaisessa Nu-ravintolassa. Pyörryttävän upea kilon satsi tiikerikatkarapuja vihannesten, nuudelien ja dippikastikkeiden kanssa oli äyriäisfanin taivasosuuden arvoinen kokemus.
En ole mikään oluen ystävä, mutta Berlin Kindl Weissea tuli maistettua muutaman kerran. Oluen ja vadelmamehun sekoitus ei ollut hassumpi, vaikka ehkä hieman liian makea minun makunystyröilleni.