perjantai 29. huhtikuuta 2011

Vappua odotellessa


Huomenna jälleen Suomi osoittaa että pohjolassakin osataan olla eloisia, hauskoja, hauskanpitoon kykeneviä ja vapautuneita. Noh, alkuillasta ainakin.

Valmistelen kovaa vauhtia omia hauskoja ja vapautuneita bileitäni, joten ei aikaa pidempään kirjoitteluun, muuten en kykene hauskanpitoon huomenna.

Katsokaatten video joka on ihan omiaan huomista odotellessa.

torstai 21. huhtikuuta 2011

Hallittua kahvin maistelua


Maku-lehti järjesti yhdessä Pauligin kanssa lukijoilleen kahvin maisteluillan. Paikalla oli myös Paula-tyttö, joka kertoi ensin lyhyesti kahvin matkasta pensaasta pakettiin ja miten siitä paketista saa muutakin kuin plöröä aikaiseksi.

Tiesittekös että eri kahvilaadut käyvät yhteen erilaisten herkkujen kanssa? Kahvin tarjoiluun pitäisi kiinnittää samanlaista huomiota kuin viiniin. Oikeutetusti Paula-tyttö ihmetteli, että miten useankin tähden ravintoloissa upean, tarkkaan kuvatun menun päättää töksähtäen "kahvi". Hans! Jos luet tätä, ota vinkistä vaari!

Maistelimme kolmea eri kahvilaatua kolmen erilaisen herkun kanssa: Paulig Kenyaa suklaakakun, Presidentti Tumma Paahtoa juustokakun ja Presidentti Gold Labelia pähkinäsuklaan kanssa.

Vaikken ihan löytänytkään Paula-tytön hehkuttamaa mustaherukan makua, niin selvästi huomasin että sellaisenaan karvaskin kahvi muuttui makuparinsa myötä pehmeäksi ja suunmyötäiseksi.

Pauligin Paula löytyy Facebookista ja omasta blogistaan, jossa hän julkaisee myös reseptejä. Lähtiäisiksi saimme vielä tuotepaketin, eli kahvinmaistelua voi jatkaa nyt kotioloissakin.
PS.
Varmaan joku on jo ihmetellyt että mistä moinen Paula-hehkutus. En meinannut paljastaa mutta kyllä mä kerron kuitenkin: Paula on serkkuni Ulla. Hyvä Ulla!

maanantai 18. huhtikuuta 2011

Mantelipuuro on supertuorepuuro


Talven Ruoka-Gloriassa oli mielenkiintoinen resepti, jota piti kokeilla: mantelipuuro. En ollut aiemmin törmännyt kyseisen kaltaiseen reseptiin, joten piti hieman googlailla. Elävää ravintoa nauttivilla on blogeissaan ja keskusteluissaan vaikka minkälaisia tuorepuuroja, joista osa kuulosti herkullisilta ja osa suoraan sanottuna ällöttäviltä. Makuasia, totta kai. Yksi googliin (lue: haaviin) osuneista oli Quinoaa! -blogi, jossa oli vastaavanlainen puuro-ohje.

Puuro maistui uudella tavalla hyvältä: paahteinen manteli ja mausteet yhdistyivät hienosti marjojen kanssa. Tätä teen varmasti uudestaan. Alla on minun versioni Glorian reseptistä.

Tuore mantelipuuro
(2 annosta)

100g kuorettomia manteleita
2 dl kevytmaitoa
1 banaani
2 rkl ruokosokeria
1/2 tl kanelia
1/2 tl vaniljasokeria
1/2 tl sitruunan mehua
1-2 dl marjoja (pakaste/tuore/kuivattu)

  1. Paahda mantelit kuivalla pannulla kunnes ovat kivasti ruskistuneita.
  2. Laita kaikki ainekset tehosekoittimeen ja anna pyöriä kunnes massa on tasaista.
  3. Aseta osa marjoista kulhon pohjalle, kaada puuro päälle, aseta loput marjat päälle. Minä käytin pakastemarjoja.
  4. Nauti heti.
PS. Haluaisin kiinnittää huomionne kuvaan, jossa etualalla on minun tekemäni ja taustalla Glorian versio puurosta. Ovat kuin samalta kuvausjärjestelijältä, vai mitä? (...NOT!)

perjantai 15. huhtikuuta 2011

Tacoperjantai


Hip hei viikonloppu edessä! Pikaruokamieliteko ohjasi texmexin pariin ja tacot toimivat aina. Helppoa, nopeaa ja herkullista. Ensimmäiseksi Taffelin valkosipulidippi-kermaviilisekoitus jääkaappiin muhimaan; sitten jauheliha ruskistumaan. Lihan paistuessa pilkon tomaatit, salaatin, cheddar-juustoviipaleet. Sekoitan lihan joukkoon Santa Marian taco-jauheen (koko pussi, tässä ei kannata pihistellä) ja annan hautua hetken.

Tacokuoret lautaselle, salsaa pohjalle, lihaa, juustoa, kermaviilidippiä, vihannekset. Kasassa on, haukkaus - hups! - varovasti ettei valu rinnuksille!

Kaikki tämä varttitunnissa. Syömiseen saakin sitten mennä aikaa.

Iloista viikonloppua kaikille!

maanantai 11. huhtikuuta 2011

Valkosipulilevite josta tädit tykkäsivat


Chilisitruunan kirjoittelu NRJ:n sivuilla päättyy. Tästä lähtien kirjoittelen kokkailuistani vain täällä omilla sivuillani. Noin. Ja kun virallinen osuus on hoidettu, voimme palata ruoan pariin.


Viime lauantaina juhlimme äitini synttäreitä - onnea äiti, ikuinen kolmekymppinen! - välimerellisellä lounaalla. Alkuruokana oli aurajuustolla ja koskenlaskijalla ryyditettyä porkkanakeittoa, papusalaattia ja muita vihanneksia; ciabattaa ja valkosipulilevitettä, joka oli erityisesti rakkaiden tätieni mieleen.



Valkosipulilevite
1 iso valkosipuli
1 prk kermaviiliä
150-200 g pehmeää voita tai margariinia (maun mukaan)
mustapippuria
suolaa

1. Murskaa valkosipulin kynnet tai aja ne tehosekoittimessa pieneksi
2. Sekoita keskenään kaikki aineet. Tämä osuus kannattaa hoitaa sähkövatkaimella, että varmasti sekoittuvat tasaisesti.
3. Anna tasaantua jääkaapissa vähintään tunnin.
4. Tarjoile tuoreen leivän kanssa. (Varaa runsaasti leipää, tätä levitettä menee.)
5. Seuraavana päivänä: tuoreen persiljan pureskelu kuulemma auttaa lemuun.


Pääruokana oli ikuisuuden haudutettua stifadoa, kreikkalaista lihapaa. Se oli valmistettu pitkään hauduttamalla, liha (lammasta) oli niin pehmeää että se lähes suli suussa. Kastike oli paksua ja kiiltävää, maku raskas lukuisista yrteistä ja muista mausteista. Huomasin, että ainakin Pastanjauhantaa-blogissa on myös tehty stifadoa, joten sieltä saa ohjeen ensi hätään.

Jälkiruoaksi oli minun tekemääni tiramisua, mutta siitä kerron toiste lisää.

torstai 7. huhtikuuta 2011

Venetsiointi jatkuu - uunikalaa ja papusalaattia












Branzino al forno
.

Eikö olisi upeaa jos suomen sijasta puhuisimme italiaa, tuota klassikkojen kieltä! Kokeile vaikka lausua ääneen otsikko: branzziano al fforno ja perään pieni pään heilautus. Huh! Ei tule samaa tunnetta kun sanoo "uunikalaa" vaikka kuinka päätään heilauttelisi.

Lueskelin Taste of Venice - At Table with Brunetti -keittokirjaa joka rahastaa Donna Leonin Brunetti-dekkareiden maineella. Vaan ei minua kun lainasin sen kirjastosta, heh. Aika vaatimaton teos, ei ostamisen arvoinen, kuvia ei ollut ollenkaan lukuunottamatta muutamaa valjua piirrustusta.

No, sain kuitenkin idean ateriaan, jossa meribassin sijasta käytin tilapiaa ihan saatavuus-ja kustannussyistä. Laitoin kalafileen vuokaan, kaadoin päälle kuivaa valkoviiniä, ripottelin suolaa ja kuivattua ruohosipulia, persiljaa ja meiramia. Mustapippuria pari pyöräytystä ja yksi valkosipulin kynsi ohuina viipaleina. Paistoin uunissa 200 C:ssa noin parikymmentä minuuttia, eli ehdin juuri kivasti keittää parsakaalit ja pyöräyttää niihin voinokareen.

Lisukkeena oli talvisella italian ruokakurssilla opittu papusalaatti: valkoisia jättipapuja (Go Green, ovat nesteessä), pätkä sellerinvartta ohuina viipaleina, punasipulia ohuina viipaleina, loraus öljyä, pienempi balsamicoa, suolaa ja pippuria. Kannattaa tehdä edellisenä iltana ja antaa muhia yön yli. Käy melkein minkä kanssa vain.

sunnuntai 3. huhtikuuta 2011

Uusia näkymiä

Mahtavaa mitä kaikkea propellipäät Googlella keksivätkään! Nyt voit tarkastella blogiani useissa erilaisissa näkymissä. Linkki näkymiin löytyy aina sivun oikeasta laidasta esittelyni alapuolelta.

Kerro mikä on mielestäsi mieluisin näkymä?