keskiviikko 24. maaliskuuta 2010

Pataruoka rules


Sain joululahjaksi upean valurautapadan, jota olen käyttänyt ahkerasti tänä talvena. Lumikinosten ympäröimänä (ihan konkreettisesti kun katolta tuli lumet) pataruoka ikään kuin kuuluu asiaan. Ja mikä sen helpompaa kuin kasata ainekset yhteen astiaan ja antaa uunin hoitaa loput!

Alla olevan kanapadan ohje hyppäsi silmille viime kuussa ilmestyneen Glorian Ruoka & Viini-lehden kannesta. Vihannesten värit olivat kutsuvan kirkkaita ja kana herkullisen rapean ruskeaa, puhumattakaan ihanan oranssista Le Creuset-padasta. Oma upea valurautapatani ei jäisi toiseksi, päätin ja kävin hommiin.

Ruoasta tuli herkullista ja vaivan väärtiä, vaikka vihanneksista kyllä väri lähtikin. Lisäksi Apukokkini survaisi herkullisen pehmeän perunamuusin ja jälleen yksi talvi-ilta vietettiin vatsa täynnä ja iloisin mielin!

Oheinen reseptini on hieman muokattu. Jos haluat katsastaa sen aidon ja alkuperäisen, vilkaise Glorian Ruoka & Viini-lehden nro 66 viitossivua.


Sitruunassa ja yrteissä marinoitu kikherne-kanapata

4 broilerin kopiea tai rintaleikettä
3 porkkanaa
1 paprika
4 pientä punasipulia
1 tlk (265/400g) kikherneitä
1,5 rkl kanafondia

Yritti-sitruunamarinadi
1 ruukku salviaa
1 ruukku tinjamia
1 kokonainen valkosipuli
1 (luomu)sitruuna
1 tl mustapippureita
1 laakerinlehti
1 tl suolaa
3/4 dl oliiviöljyä
2 dl valkoviiniä

Edellisenä päivänä - valmista ensin marinadi.
  • Hienonna yrtit.
  • Murskaa valkosipulinkynnet rikki esim. veitsen lappeella, nypi kuoret pois.
  • Pese ja viipaloi sitruuna.
  • Sekoita kaikki marinadiaineet kulhossa.
  • Laita broilerin palat marinadiin. Peitä kulho ja laita kylmään.

Kokkauspäivänä
  1. Kuori porkkanat, leikkaa isohkoiksi paloiksi.
  2. Leikkaa paprika isohkoiksi paloiksi.
  3. Kuori sipuli ja puolita ne. Niiden pitäisi pysyä kasassa.
  4. Laita kaikki kasvikset uunipataan.
  5. Huuhtele kikherneet siivilässä, lisää pataan.
  6. Sekoita kanafondi joukkoon.
  7. Nosta broilerit marinadista ja ruskista ne joka puolelta pannulla.
  8. Pane broilerit pataan.
  9. kaada loppu marinadi ainesten päälle.
  10. Kypsytä pataa uunissa 225C asteessa uunin keskitasolla ilman kantta noin puoli tuntia. Näin ruoka saa hieman väriä, varo ettei pala!
  11. Peitä pata kannella tai foliolla, tiputa lämpö 200 asteeseen ja hauduta tunnin verran.
  12. Pata on valmis tarjottavaksi kun kasvikset ovat kypsiä.

perjantai 12. maaliskuuta 2010

Tortilla kääriytyy tomaattiin


Uudet keittokirjani ovat olleet mukavaa luettavaa ja sivujen nurkat ovat koirankorvilla hyvien reseptien merkiksi. Ensimmäisenä testasin Jamie Oliverin tortilloja. Tortilloistahan saa vaikka mitä: fajitaksia, quesadilloja, burritoja... Tässä ohjeessa täytteenä on avokadoa, juustoa, korianteria ja chiliä ja vaikka mukaan voisi liittää esim. kanaa tai lihaa, niin niitä ei makujen runsauden vuoksi osannut kyllä kaivata.

Jamien resepti oli isommalle porukalle, omani on kahdelle. Minulla sattuu myös olemaan snadi vuoka, jossa kaksi käärylettä lepäilevät mukavasti.


Avokadotortillat kahdelle

Kastike
1 prk tomaattimurskaa
3 valkosipulin kynttä
1 limen mehu
Suolaa, mustapippuria

Täyte
2 kypsää avokadoa
1 limen mehu
Suolaa, pippuria
1 punainen chilipaprika
Kourallinen korianteria
100 g cheddar-juustoa
2 tortillaa
1/2 prk ranskankermaa

Uuni 200 C

  1. Sekoita kastikeainekset kattilassa, anna poreilla miedolla lämmöllä.
  2. Koverra avokadojen sisus ja mössää se kulhossa haarukalla.
  3. Purista joukkoon limen mehu ja lisää mausteet.
  4. Silppua chili.
  5. Raasta juusto.
  6. Öljyä vuoka, lusikoi sinne sitten tomaattikastiketta kunnes pohja peittyy.
  7. Täytä tortilla avokadoseoksella, juustolla, chilillä ja korianterilla.
  8. Kietaise rullalle ja aseta vuokaan. Tee samoin toiselle tortillalle.
  9. Kauho kääryleiden päälle loput tomaattikastikkeesta ja ripottele loput juustot.
  10. Lusikoi komeuden päälle ranskankermaa. Itse käytin 12-prosenttista ja se ei sulanut ollenkaan uunissa vaan pysyi oudosti kasassa. Ehkä rasvaisempi versio voisi olla parempi.
  11. Paista uunissa noin 15 min

tiistai 9. maaliskuuta 2010

Lahjoja yltäkylläisesti


Apukokki yllätti eilen antamalla minulle ei vain yhtä vaan peräti kolme synttäripakettia! Ja mitä niistä paljastuikaan, ellei ihania keittokirjoja!

Amerikanreissaaja Jamie Oliveria olin toivonutkin, muut olivat vain hyvää hyvän päälle. Amerikka-kirjassa on monta kiehtovaa reseptiä, ensimmäisenä kokkauslistalla on vihreä chili.

Ei tainut tietää Apukokki mihin intialaisen keittokirjan antaminen hänetkin johdattaa, jos ei loppumattomaan vihannesten kuorintaan ja pilkkomiseen. Valmistustaan odottavat myös erinäiset kirjasta löytyvät naposteluherkut kuten singharat, katkarapupakorat ja bhajit.

Barcelona-keittokirja
puolestaan nostatti välittömästi matkakuumeen. Kirjassa on katalonialais-reseptien lisäksi kaupungin historiaa, kartta ja upeita valokuvia. Herkullisia tarjottavia löytyy lukuisia, ja sivu tuli merkittyä ainakin suolassa paistetun kalan (orada a la sal) ja maalaispateen (pa de fetge) kohdalta.

maanantai 8. maaliskuuta 2010

Ikää pukkaa


Allekirjoittanut täyttää tänään vuosia. Vuosien tarkasta määrästä puhuminen olisi turhaa yksityiskohtiin takertumista, riittää että tiedätte minun olevan nainen parhaassa iässään.

Syntyminen kansainvälisenä Naistenpäivänä on aina tehnyt päivästä tuplasti juhlavan - ja ihmisille helpommin muistettavan. Ja lisäilona kukkia tulee välillä ihan vierailtakin tahoilta, kuten vaikkapa kauppakeskuksissa!

Leivoin ystäville pöydän notkumaan ja herkut tekivät kauppansa melkein viimeistä murua myöten. Ihanasta ruotsalaisen ruokatoimittajan Anna Bergenströmin ja hänen tyttärensä Fanny Bergenströmin kirjasta Makuja ja tuoksuja pähkinäpuun alla tein kookoskakkuset ja Hönön päärynätortun. Ensin mainitut olivat lasten mieleen ja jälkimmäinen kirvoitti aikuisilta ylistyksiä. Molemmat olivat helppoja ja nopeita tehdä ja pääsevät toistekin tarjottavien listalle.

Synttärikakun (kuvassa) pohja oli sokerikakkutyyppinen ja täytteenä suklaakiisseliä liivatteella hyydytettynä. Kokonaisuus oli pehmeän viettelevä, muttei turhan makea. Tein kakun edellisenä päivänä jotta hyytymiselle jäi riittävästi aikaa, koristelin tarjoilupäivänä.

torstai 4. maaliskuuta 2010

Reinin Musselit


Saksasta sanotaan että se on vaikea kieli. Niin tai näin, mutta jotkut saksalaiset sanat vain toimivat paremmin kuin suomalaiset vastineensa. Esimerkiksi simpukat, saksaksi Muscheln = musselit. Hauptbahnhof merkitsee puolestaan (pää)rautatieasemaa, mutta "suomalaistettu" hauppari istuu kieleemme erinomaisesti. Nyt eksyin aiheesta, mutta otsikkoni vaati selitystä. Palataanpa musseleihin.

Saksassa sanotaan, että musselisesonki on niinä kuukausina joissa on R-kirjain eli syyskuusta huhtikuuhun. Erinomainen muistisääntö. Suomessakin saa tuoreita sinisimpukoita, eikä hintakaan ole sen pahempi kuin keskisessä Euroopassa. Hyvin varustellut ruokakaupat joissa on kalatiski, niistä näitä löytää.

Simpukat ovat hyvää ja kevyttä syötävää ja erilaisia ohjeita löytyy vaikka millä mitalla. Itse olen klassisella linjalla ja pidän eniten valkoviiniliemestä näiden pikkunilviäisten kanssa.

Simpukoiden käsittelyssä täytyy olla huolellinen. Kuolleita simpukoita ei saa syödä, siitä voi saada itsensä todella kipeäksi. Siitä huolimatta suosittelen tuoreiden simpukoiden käyttöä, fiilis niitä syödessä on ihan toinen kuin säilykepurkkeja auki väännettäessä.

Koska simpukat ovat eläviä, ne tarvitsevat happea. Siksi ne eivät säily hengissä jääkaapissa kovin pitkään. Kannattaa kysyä kauppiaalta tarkemmat neuvot tai hakea lasti tarjoilupäivänä.

Jos tarjoat musseleita pääruokana, osta niitä noin kilo per ruokailija. Muussa tapauksessa noin puoli kiloa riittää. Kilosta tulee syötävää noin 200-300 grammaa.

Ja sitten esivalmistelu:

Ihan ensimmäiseksi musseleiden pitää päästä kunnolla uimaan. Laita ne siis isoon astiaan ja täytä se kylmällä vedellä. Kaada vesi pois ja täytä astia uudelleen. Tee näin kolme-neljä kertaa, kunnes vesi on kirkasta.

Seuraavaksi käy simpukat läpi yksitellen. Heitä pois kaikki sellaiset, joiden kuoret ovat auki (levällään) tai rikki. Vain vähän raollaan olevat ja täysin kiinni olevat ovat syötäviä. Voit testata simpukan elossaoloa kopauttamalla sitä lusikalla kuoreen. Jos se sulkeutuu kopautuksesta, se on hengissä ja siis syötävä.

Samalla kun käyt simpukat läpi, vedä niiltä "parta" pois. Se löytyy kuoren reunojen välistä pieneä tupsuna.

Lopuksi huuhtele simpukat vielä kerran kylmällä vedellä.

Sormesi voivat olla tässä vaiheessa jo jäässä, mutta hyvän ruoan takia voi joskus uhrautua.

Ja vihdoinkin hommiin:

Reinin Musselit
2 annosta pääruoaksi

2 kiloa sinisimpukoita
2 porkkanaa
2 oksaa persiljaa lehtineen
1 pieni purjo tai 1/2 isosta
3 sipulia
1 laakerinlehti
50 g voita (ei margariinia)
1/2 litraa kuivaa valkoviiniä
suolaa
mustapippuria
sokeria

Tarvitset myös kattilan johon saat mahtumaan kaikki ainekset niin että ne peittyvät liemeen. Muussa tapauksessa jaa ainekset kahteen kattilaan.
  • Pilko vihannekset suikaleiksi tai ohuiksi viipaleiksi. Makuasia kummaksi.
  • Kuullota vihanneksia muutama minuutti voissa seuraavassa järjestyksessä: purjo ja sipulit; lisää porkkanat.
  • Lisää mausteet. Sokeria vain ripaus.
  • Lisää viini.
  • Lisää vettä 2,5 dl.
  • Kuumenna kiehuvaksi.
  • Älä käännä levyä pienemmälle, vaan anna sen olla täysillä kun lisäät simpukat. Näin liemi kuumenee jälleen nopeammin.
  • Lisää simpukat kun vesi kiehuu. Ole tarkkana että kaikki simpukat peittyvät liemeen. Laita kattilan kansi kiinni.
  • Anna simpukoiden kiehua muutama minuutti. Kolme-neljä minuuttia kiehuvassa liemessä on riittävä.
Tarjoa musselit tumman leivän (saaristolaisleipä on ihan loistava valinta) ja aidon voin kanssa. Ranskalaiset voi jättää belgialaisille. Hyvä riesling syventää makukokemusta.

Simpukoiden syönnistä:
  • Ota ensimmäinen simpukka ja kaiva sen liha haarukalla suuhusi. Käytä sen jälkeen tyhjäksi jäänyttä kuorta ottimena kun napsit lihoja seuraavista kuorista. Helppoa ja toimivaa.
  • Lusikoi liemi päälle.
  • Varo paitaasi, liemi roiskuu!
Jos simpukoita & lientä jää yli:
Perkaa simpukat liemeen, poista kaikki kuoret. Lisää hieman mausteita jos siltä tuntuu.
Keitä seuraksi spaghettia.