Prahan herkkuja

Viikonloppureissuni toistaiseksi paras ateria on ollut yllättäen hotellini ravintolassa. Varsinkin keskustan kauppakatuja kulkiessani tarjolla tuntui olevan vain pizzapihvihampurilaisgulassi-mestoja.
Ruokahalun herättäjäksi tuli maukas vihannes-cappuccino, joka yllätti maukkaudellaan.

Varsinaisena alkuruokana oli maalaismaksapatee punaviinissä haudutetun päärynän kanssa. Jättiläispalasta jäi puolet syömättä vaikka tuo hyvää olikin. Tsekkiruoat noin yleisesti ottaen tuppaavat olemaan raskaanpuoleisia ja annokset isoja.

Ankanrinta haudutetun punakaalin ja knöödeleiden kanssa edusti perinteistä Tsekkikeittiötä voitokkaasti - siis ihan konkreettisesti koska nuo mykyt ovat kuulemma voittaneet jonkin kilpailun. Eikä alkuruoan raskaudesta ollut tietoakaan; liha oli herkullista ja punakaali maukasta kuin saksalaisessa bierstubessa konsanaan. Knöödeleiden tarkoitusta en ymmärrä edes näitä palkintopalleroita nautittuani: miksi kukaan haluaa sotkea hyvään perunamuusiin erikeepperiä?

Jälkiruoan eteeni saatuani haihtuivat mykyharmit mielestä. Ihastuttavasti valuva suklaafondant pistaasipähkinäjäden ja villikirsikoiden kera oli juuri niin hyvä kun olin toivonutkin. Jos olisin kehdannut, olisin tilannut toisekin, kun housuissakin oli kuminauhavyötärö.