Chilisitruuna muuttaa NRJ:n sivustolle

Jokin aika sitten sain kutsun liittya NRJ:n bloggaajiin. Suostuin, tottakai, ja uudet sivuni avattiin muutama paiva sitten.

Tervetuloa tasta eteenpain lukemaan kokkailuistani osoitteessa http://www.nrj.fi/blogi/chilisitruuna

Terveisin
Chilisitruuna

Kotijuustoa pannulla

Kokeilin syksyiseksi jälkiruoaksi paistettua kotijuustoa. Sain ystävältäni ohjeen, jossa juustoviipaleet paistetaan pannulla voissa ja tarjotaan tuoreiden hedelmien kera.

Kotijuustohan on se valkoinen mauton ja hajuton juusto, jota hämäläisissä talouksissa vieläkin tehdään itse ainakin joulupöytään. Neutraalin olemuksensa vuoksi se sopii erinomaisesti yhteen erilaisten makujen, suolaisten ja makeiden.

Käytin Valion rasiassa myytävää Kotijuustoa (taisi olla HYLA). Paistoin vajaan sentin paksuisia viipaleita, mutta ne olisivat saaneet olla hieman paksumpia jotta olisivat pysyneet paremmin koossa. Makuun se ei vaikuttanut.

Tarjosin herkun punaherukkahillon (kiitos äiti!) ja pistaasipähkinöiden kanssa. Makuyhdistelmä toimi kuin mummo potkukelkalla, sujuvasti ja luontevasti.

Saalis maalaismarkkinoilta

Tikkurilassa oli lauantaina maalaismarkkinat. Lähdimme katselemaan, tarkoituksena korkeintaan juoda kahvit ulkosalla ihanan sään kunniaksi. Toisin kävi. Apukokki-raukka raijasi yhä painavampaa koria usean tunnin, kun kuljimme kojulta toiselle herkkuja ostellen. Niin, ja kori siis täytyi ostaa paikan päältä kun tavaraa alkoi kertyä.

Kaikkien kuivakukka-asetelmien ja kissankorvavauvanmyssyjen seasta löytyi upea määrä upeita tuotteita savugoudasta calvados-hasselpähkinä-hunajaan. Lompakko laihtui mutta tästä määrästä on iloa pitkäksi aikaa.

Söimme paikan päällä muutakin kuin maistiaisia. Löysimme lahtelaisen Tmi Eväsmestareiden muikkukojun, jonka herkullinen annos pinnalta rapeita ja sisältä kalaisia pikkumuikkuja oli vailla vertaa (ja käristyslemua). Toisaalla nautimme mahtavat mausteiset kevätrullat, nekin ilman ylikäristystä.

Loistava ruokapäivä.

Ihanapannari

Pannari on niin tavanomaista ruokaa, että kukapa siitä blogiinsa kirjoittaisi. No minäpä kirjoitan! Pannari on monimuotoinen herkku, joka löytää paikkansa jälkiruokana, brunssileivonnaisena, välipalana, tarvittaessa jopa lauantai-illan suolapalana.

Myös pannarin kiinteydessä voi olla eroja. Koulussa tarjottiin aina paksua tiivistä pannaria, jossa eivät ilmakuplat viihtyneet. Äitini tuotos puolestaan käy malliksi juuri päinvastaisesta: kuplia ja kohoumia ohuehkossa kiiltävässä levyssä.

Oma reseptini tuottaa varsinaisen fuusiopannarin: jauhojen määrä koulupannarista, rasvattomuus terveyspoliiseilta; kardemummaa mausteeksi (ahvenanmaan pannukakku) ja jos tarjoilu ajoittuu aamuun niin päälle runsaasti Aunt Jeminan vaahterasiirappia (american pancakes). Mutta eilisen pannarin tarjosin mielettömän hyvän punaherukka-vanilja -hyytelön ja pinjansiementen kera. Ei ole voittanutta!


Pannari

3 munaa
1 litra maitoa
1 tl suolaa
3 tl kardemummaa
3 tl vaniljasokeria
3 dl jauhoja

1. Sekoita munien rakenne rikki.
2. Lisää maito ja mausteet.
3. Lisää jauhot jatkuvasti sekoittaen.
4. Laita uuni lämpenemään 200 C
5. Anna takinan turvota kunnes uuni on lämmennyt.
6. Laita uunipellille leivinpaperi.
7. Sekoita taikinaa vielä kerran pohjia myöten, kaada pellille.
8. Paista 30-40 min (aika riippuu hieman uunista)
9. Kun paistoaikaa on kulunut 15 min, avaa luukku ja puhko haarukalla nousseet "kukkulat". Pannarin pitää olla tasainen.
10. Anna jäähtyä puhtaan pyyhkeen alla.
11. Tarjoile hillon ja (jos on syytä juhlaan) jämäkän kermavaahdon kanssa. Pähkinät tuovat lisämakua!

Syksyä, selityksiä ja minestronekeittoa

Kevät tuli ja toi mukanaan hektiset ajat töissä. Kun päivät pitkät (ja illat pidemmät) tuijotti näyttöä, ei samaa enää halunnut tehdä töissä. Oli siis aika pitää tauko bloggailussa.

Jäinkin tauolle niin sanotusti "urani huipulla", ruokahaasteen voittaneena. Kiitos teille kaikille minua äänestäneille!

Lieneekö minulla enää lukijoitakaan, mutta jatkanpa silti kirjoittelua. Työtahti ei ole juurikaan hellittänyt, mutta halu kirjoittaa kokkailuistani peitonnee näyttöpääteväsymyksen.

Syksyä on ilmassa. Sekö lienee syynä äkilliseen mielitekooni: minestronekeittoa! En ole sitä ikinä ennen tehnyt itse ja syönytkin vain kerran kymmenenvuotiaana Sisilian matkalla jossa lounaat nautittiin hotellin ruokasalissa (puolihoito?).

Muistikuva sanoo, ettei keitto ollut kummoisen makuista. Mistä mielitekoni siis kumpusi, on arvoitus. Viileän päivän kunniaksi ryhdyin himosta toimeen ja kiehautin keiton. Siitä tuli niin hyvää, että kehtaa tännekin kirjoittaa.

Maukkauden taustalla on aivan varmasti erinomainen palvikinkku, joka maistui oikeasti savulle, sekä äitini kasvattama ja kuivattama lipstikka. Se korvaa liemikuution - kiitos vinkistä Sikke Sumari!


Minestronekeitto

Neljälle

150 g palvikinkkua
1 iso sipuli
1 rkl öljyä paistamiseen
1 pieni purjo
1 porkkana
200 g keräkaalia
4 valkosipulin kynttä
1 pussi keittovihanneksia
100 g vihreitä papuja (pakastetut käyvät hyvin)
1 prk tomaattipuretta (se pieni purkki)
1,5 dl makaronia
1,5 - 2 l vettä
(kasvisliemikuutio)
kuivattua lipstikkaa
mustapippuria
persiljaa
ruohosipulia

1. Leikkaa kaikki ainekset suikaleiksi.
2. Kuullota sipuli kattilassa.
3. Lisää muut kasvikset, murskattu valkosipuli, makaronit ja tomaattipure sekä yrtit ja mausteet.
4. Sekoita ainekset.
5. Lisää vesi (itse kuumensin sen vedenkeittimessä ja lisäsin kiehuvana).
6. Lisää kinkku.
7. Keitä 30-40 minuuttia kohtuullisella lämmöllä (kunnes vihannekset ovat kypsiä).
8. Tarkista maku.

Huom! En juuri käytä suolaa ruoanlaitossa, joten en lisännyt sitä keittoon. Jos olet tottunut suolaisempaan ruokaan, lisää sitä lopuksi.

PS. Apukokki nautti keittonsa juustoraasteen kanssa, antoi kuulemma keittoon "uuden ulottuvuuden".

Vihreä parsa grillissä sihisi

Paljastan nyt salaisuuden, koska jotain näin hyvää ei saa ihminen pitää vain itsellään. Vihreä parsa on grillattuna paljon, paljon maukkaampaa kuin keitettynä. Itse asiassa se on aivan helvetin hyvää!

Grillaus tuo tankoihin oman ihanan arominsa, eikä rapeus katoa mihinkään. Tarkoitan tietenkin hiiligrilliä tai kaasugrilliä jossa on kivet mukana. Trendikäs pelkällä kaasulla toimiva teräsrohjake on Wagnerin sanojen mukaan vain pellegrilli.

Parsoja kannattaa vahtia grillauksen ajan. Ne ruskistuvat nopeasti mutta liikaa kypyessään menettävät rapeutensa. Arvioisin että kymmenen kappaletta ruokailijaa kohden on hyvä määrä jos on kyse pääruoasta. Ja ole tarkkana oman osuutesi kanssa, saattavat hävitä kaverin suuhun!

Grillattu parsa

10 tuoretta vihreää parsatankoa per ruokailija (eläkä keitä niitä!)

Rypsiöljyä

Sormisuolaa

Mustapippuria

• Laita grilli kuumenemaan.
• Huuhtele parsat ja leikkaa juuren kova pala pois.
• Aseta parsat lautaselle, kaada päälle öljyloraus ja pyörittele tangot siinä.
• Jauha päälle pippuria ja ripottele suolaa.
• Grillaa kunnes kauniin tummia muttei palaneita.
• Aseta tarjolle sormisuolan ja lisäpippurin kanssa.

Uunikaalilla toukokuun ruokahaasteeseen

Kulinaarimuruja-blogin Jaana asetti toukokuun ruokahaasteeksi kaalin. En ole mikään kaaliruokien ystävä, mutta Me Naisista löytämäni resepti tekee jättipoikkeuksen. Kirjoitin tästä ruoasta aiemminkin, mutta hyvää kannattaa kehua useamminkin!

Olen soveltanut alkuperäistä ohjetta omaan makuuni paremmin sopivaksi. Kaalia paistaessa muuten kannattaa pitää huolta ettei se paistu liikaa ja muutu muhjuksi. Tarkkaile siis uuniasi! Sipuli puolestaan saakin hieman käristyä, jotta satsiin tulee särmää.

Tällä tavoin valmistettuna kaali on hyvää sellaisenaan vaikka liharuoan lisukkeena, mutta aivan yhtä hyvin se käy kevyestä iltapalasta nopeatekoisen kastikkeen ja tumman leivän kanssa.

Uunikaali
Reilu lohko kaalia per ruokailija
1 iso sipuli
Rypsiöljyä
Sormisuolaa
Mustapippuria

Uuni 175 C

• Irrota kanta lohkoista.
• Aseta lohkot uunipannulle tai -pellille.
• Levittele kerroksia hieman auki, mutta pidä huoli että lohkot pysyvät kasassa.
• Kuori ja hienonna sipuli ohuiksi renkaiksi
• Liruta öljyä kerrosten väliin (kohtuus!)
• Ripottele lohkojen päälle suolaa ja pippuria ja sipulirenkaat.
• Paista kunnes kaali on kivasti pehmennyt ja sipulit ruskistuneet, noin 30-45 min.

Kastike uunikaalille
15 mantelia
Kourallinen hienonnettua lehtipersiljaa
10 isoa basilikan lehteä
2 valkosipulin kynttä
100 g fetajuustoa
0,5 dl öljyä
Mustapippuria

• Hienonnat ainekset esim. sauvasekoittimella.
• Jos massa tuntuu liian paksulta, lisää hieman öljyä.
• Tarjoa uunikaalin ja ruisleivän kanssa.